Myskikilpikonna

 Myskikilpikonna on pienin yleinen saatavilla oleva lemmikkikonna. Myskikonnat ovat lähes kokonaan akvaattisia mikä on harvinaista makean veden vesikilpikonnille. Myskikonnat kiipeävät vain harvoin maalle kuivattelemaan. Koiraat eivät välttämättä kiipeä koskaan kokonaan maalle, naaraat kiipeävät vähintään paristi vuodessa laskemaan munat rantahiekkaan. Usein ne viettävät aikaa puoliksi vedessä ja puoliksi maalla, valmiina pakenemaan nopeasti.

Aikuiset konnat ovat pieniä, kilveltään kaikkialla 9 ja 17 senttimetrin välissä. Myskikilpikonnan kaula on pituudeltaan noin 2/3 kilven pituudesta. Pitkällä kaulalla ja vahvoilla leuoillaan ne kaivavat esim kotiloita ja kalojen munia järvien ja jokien pohjista. Ne myös saalistavat, mutta yleisesti eivät ole siinä hirveän tehokkaita, ne mielummin odottavat pitkään paikallaan, jos ohi sattuisi kulkemaan vahingoittunut tai sairas kala ja nappaavat ne kiinni kovalla, nopealla iskulla.

Myskikilpikonnan nimi tulee sen erityisestä kyvystä hätistää pedot ja muut epämiellyttävät seuralaiset, kuten lisääntyimisintoiset koiraat. Se pystyy erittämään todella vahvaa, tarttuvaa ja pahan hajuista eritettä ympärilleen, joka joidenkin mielestä haisee myskiltä. Tämä haju suojaa konnaa vaaratilanteissa joissa esim petoeläin luulee konnaa myrkylliseksi hajun takia. Lemmikkinä nämä eivät kuitenkaan aiheuta hajuhaittoja, sillä kilpikonnan pitää tuntea olonsa todella turvattomaksi, jotta se joutuu tätä puolustusta käyttämään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka on Sanna?

Turkkilainen angora perheenjäsenenä